Koira lapsiperheeseen?
Minulla on kasvatteja lapsiperheissä, joiden yhteiselo on mutkatonta, tämä kirjoitus ei ole lähtöisin heistä. Mutta ihan muita "tapauksia" sivusta seuranneena halusin avautua aiheesta.Mielelläni ottaisin vastaan omakohtaisia kirjoituksia aiheesta kääpiöpinseri & lapsi. Voit jättää kommentin anonyyminäkin.
_________________________________
Mikäli lapsen vanhemmilla on ennenkin ollut koira ja he tietävät mitä koiran pito vaatii, voi koira-lapsiperhe yhtälö olla varsin onnistunut. Kun lapsi saa kasvaa koiran kanssa kehittää se mm. vastuuntuntoa, empatiakykyä, sekä ehkäisee eläinperäisiä allergioita. Positiivisia artikkeleita löytyy aiheesta paljon.
Mutta sitten se kolikon kääntöpuoli, josta ei niin usein puhuta ääneen.
Selailemalla apulan myynti-ilmoituksia huomaa kuinka moni koira vaihtaa kotia lapsiperheestä.
Vauvaperheen ja yleensäkin pikkulapsiperheen arki on hyvin hektistä. Äidin hormonit jylläävät, takana on huonosti nukuttuja öitä ja oma aika on kortilla. Usein tässä vaiheessa perhe kokee kaiken ns. ylimääräisen taakkana ja koiran hoito voi käydä työlääksi. Monet tuoreet äidit kertovat keskustelupalstoilla, kuinka ovat alkaneet kokemaan koiran rasitteena ja voimakkaiden äidinvaistojen herättyä ovat miettineet koiransa paikkaa uudestaan. Koira on ehkä alunperinkin näissä tapauksissa hankittu ns. lapsen korvikkeeksi ja siihen on käytetty hoivavietti on nyt kohdistunut lapseen. Joillakin nämä tuntemukset menevät ohitse niinkuin puppy blueskin, mutta toisilla eivät. Useissa tapauksissa isovanhemmat tai muut "vanhankansan" sukulaiset painostavat odottavaa äitiä luopumaan lemmikeistä jo ennen lapsen syntymää.
Linkkejä vauvapalstojen tms. keskusteluihin:
Keskustelu 1
Keskustelu 2
Keskustelu 3
Keskustelu 4
Keskustelu 5
Keskustelu 6
Lapsen kehityksessä on oltava läsnä, eikä koiran treenaamiseen, lenkittämiseen tai varsinkaan kouluttamiseen enää riitä resursseja. Koira saattaa alkaa oireilemaan tästä kaikesta tekemällä tarpeitaan sisälle, tuhoamalla tai kehittämällä muuta häiriökäyttäytymistä, jonka vuoksi koirasta luovutaan tai se laitetaan piikille. En kritisoi sitä, että koiralle etsitään uusi koti. Se on toki parempi vaihtoehto mitä se, että koira pidetään väkisin ns. velvollisuuden tunteesta. Mutta penäisin harkintaa koiran hankkimiseen.
Tärkeää on arvioida omat voimavaransa oikein. Lapsia ja koiraa ei voi jättää hetkeksikään samaan tilaan ilman valvontaa. Lapsi ei vielä erota oikeaa väärästä ja saattaa vahingoittaa koiraa tahattomastikin. Riippuu myös paljon koiran rodusta ja luonteesta, kuinka hyvin se sietää kiljuvaa ja juoksevaa lasta. Toki on niitäkin koiria, jotka eivät joko hermorakenteensa tai kivun/sairauden vuoksi voi elää lapsiperheissä vaikka kuinka totuttaisi.
Kaikki vanhemmat eivät osaa tulkita tilanteita oikein, vaan pitävät mm. hauskana sitä, kun lapsi rutistaa, tukistaa tai pusuttelee koiraa väkisin. Valitettavasti edellämainitusta löytää useita videoita youtubesta, jossa vanhemmat tilanteeseen puuttumisen sijaan kuvaavat sen. Pahimmassa tapauksessa lapsi saattaa ratsastaa koiran päällä tai aiheuttaa toiminnallaan koiralle suuria kipuja. Koira yrittää selvitä tilanteesta sijaistoiminnoilla, murisemalla tai lähtemällä pakoon. Koira ei ole lelu.
Tietyillä roduilla saattaa esiintyä paimentamista ja jos leikit äityvät liian rajuiksi saattaa koira myös epähuomiossa näykkäistä ohi juoksevaa lasta.
27 nitojan niittiä koiran korvassa (linkki lehtiartikkeliin)
Nämä koirat tekevät kaikkensa, jotta lapsilla olisi hyvä olla (linkki lehtiartikkeliin) Hupailu tarkoituksessa julkaistu kuvakollaasi lapsista ja koirista. Suurinosa kuvista on valitettavasti kaikkea muuta kuin huvittavia :/
Koiraa ei saisi ostaa pelkästään lapsen vastuulle, vaikka lapsi kuinka lupaisi sen hoitaa itse. Koiran hankinnan tulee aina olla koko perheen yhteinen päätös, jonka vastuu on vanhemmilla. Suurikokoinen koira vie lasta lenkillä 6-0 tai kaataa lapsen hyppäämällä päälle, kun taas pienempikokoinen koira (esim. kääpiöpinseri) saattaa jäädä lapsen jalkoihin tai pudota sylistä.
Vaikka omat lapset osaisivatkin toimia perheen omien koirien kanssa, lasten luona kyläilevät kaverit voivat kohdella koiraa huonosti.
Olen kuullut kasvattajista, jotka eivät myy pentujaan pikkulapsiperheisiin aiempien huonojen kokemusten vuoksi. Harmillista sillä vika ei ole koiran tai lapsen vaan vastuuntunnottomien vanhempien.
Lapsilla ja koirilla tulee olla yhteiset pelisäännöt, rajoja ja rakkautta. Parhaimmassa tapauksessa nimittäin niiden yhteiselo antaa toisilleen paljon <3
0 kommenttia: