Agilityepikset, mätsäri, konekarhu Ylivieskassa

lauantaina, kesäkuuta 08, 2013 New Limit's 0 Comments

Lauantai aamuna starttasimme kohti Ylivieskaa kera Mistyn ja Murun. Luvassa oli agilityepikset, koirakaveritapaaminen, match show ja konekarhu Pena.

Agilityepikset järjestettiin raviradan nurmialueella. Saavuttuamme paikalle alkoi kerääntyä sadepilviä, vaikka ennuste oli luvannut poutaa, jossain kauempana jyrähti muutaman kerran ukkonenkin. Märkä nurmikko tai vesisade ei ole kovin toivottua lajissa, jossa pitää juosta tuhatta ja sataa kaatumatta. Huono keli näkyi myös osallistuja määrässä.

Meidän vuoroamme odotellessa treffasimme 5kk vanhan buhund pennun, Muru haisteli sitä ensin kauempaa ja teki leikkihyökkäyksiä, kävi siis näppäisemässä ilmaa ja sitten lujaa karkuun maata viistäen. Onneksi kuitenkin malttoi rauhoittua sen verran, että kävi haistelemassa nätistikin kuonokkain. Koirakavereita kaipaisimme enemmänkin täältä keski-pohjanmaan alueelta ;)

Ehdittiin onneksi leikkiä, treenata ja vain oleilla Murun (ja Mistyn) kanssa agilitykentän laidalla katsellen muita ihmisiä ja koiria ennen sadetta. Murua ei voinut kauaa pitää irti, kun se olisi mennyt mielellään moikkaamaan muita, tuli kyllä aina käskystä luokse, mutten halunnut ottaa turhia riskejä. Kauempana jalkapallokentällä Muru saikin sitten juosta irrallaan Joonaksen kanssa sillä aikaa, kun kävelytin Mistyä. Reipas kakara tuo meidän Muru :)

Rataan tutustumisen aikana alkoi sataa vettä ihan kunnolla, välillä tuli rakeitakin, toisaalta oli ihan hyväkin nähdä miten sade vaikutti Mistyn suoritukseen. Olin ilmoittanut Mistyn kahteen starttiin ja ne tuumasin mennä vaikka taivaalta tulisi sammakoita. Meitä ennen oli yksi koira, jota ei huono keli tuntunut haittaavan yhtään ja rata meni vähillä virheillä. Kieltämättä olin jo vähän heittänyt pyyhkeen kehään siinä vaiheessa. Suuremmitta odotuksitta avasin Mistyn lainehtivan boksin ja otin sieltä jo valmiiksi märän koiran kaatosateeseen.  

Ensimmäisellä startilla ajattelin lämmitellä, enkä odottanutkaan vielä hyvää suoritusta. Rata oli aika helppo, eikä siinä ollut muuta vaikeaa, kun pussi, jonka päällys keräsi vettä. Olin todella positiivisesti yllättynyt, vaikka saimmekin virhepisteet pussilta ja kontaktilta (hyppäsi A-esteelle turhan sivusta), minulla on kääpiöpinseri, jota vesisade ei tunnu häiritsevän! Toisella startilla sujuikin jo huomattavasti paremmin ja sillä tienasimme voiton :) Ihanneaika olisi ollut 45s, suoritimme radan reilusti alle sen! Kovaa siis mentiin!

Misty ja palkinnot

Kisojen jälkeen suuntasimme match showhun. Emme ehtineet ilmoittautumiseen, mutta saimmepahan samalla Murulle lisää kokemuksia ihmis- ja koirapaljoudesta. Leikitin Murua ja teetin sillä temppuja siirtyen lähemmäs kehän reunaa. Muru oli todella reipas. Itseäni tympäsi, kun jotkut koirat rähisivät keskenään ja haukkua louskuttivat jatkuvasti ilman, että omistajat olisivat siihen osanneet puuttua. Miksi edes tuoda vihaisia koiria yleiseen tapahtumaan? No onneksi osasin kiertää ne koirat kaukaa ja Murulle jäi tapahtumasta positiivinen kokemus :) Nähtiinhän me siellä varsin erikoinenkin otus kehässä, nimittäin minipossu. Se oli Murulle ihmetyksen aihe ja kirvoitti pari haukahdustakin meidän muutoin niin hiljaisesta pennusta.

Kun olin ensin oleillut Murun kanssa kahdestaan hain tilalle Mistyn. Kävimme katsomassa konekarhu Penaa. Itse testiin emme olleet Mistyä ilmoittaneet, koska en raaskinut maksaa viittäkymppiä siitä, että olisimme menneet kehänauhan sisäpuolelle muutamaksi minuutiksi. Konekarhulla testataan koiran reaktiota petoeläimeen, lisää tietoa Penan kotisivuilta, siellä on myös kalenteri josta näkee missä karhu milloinkin liikkuu. Karhu oli esillä mätsärin yhteydessä parkkipaikkojen vieressä nurmialueella, jossa oli muutama puu ja puskakin. Mielestäni se oli kuitenkin luonnollisempi testialue, mitä avoin maasto (hiekkakentät yms.). Karhun alue oltiin rajattu kehänauhalla, joten yleisö pääsi seuraamaan testiä hyvinkin läheltä.

Aluksi Misty otti ilmavainua karhusta ja verestä, jota oltiin vedetty nurmikolle. Karhu oli piilossa pusikon takana. Kun karhu alkoi tulla kohti ja oli lopulta alle kymmenen metrin päässä ei Misty reagoinut siihen mitenkään. Misty seisoi vain paikallaan, häntä ylhäällä, haistellen, ei haukkunut tai mitään. Tästä tilanteesta varmaan puuttui se "oikea uhka", jonka olisi varmaan saanut osallistumalla testiin. Kieltämättä jäi jälkeenpäin kuitenkin harmittamaan, kun ei menty..