Sankarikoirieni Joulu

tiistaina, joulukuuta 25, 2012 New Limit's 0 Comments

Koirien aamuruoan, sekä lenkin jälkeen lähdimme käymään sukulaisilla ja jätimme koirat siksi aikaa kotiin keskenään. Saimmekin paljon paketteja ja koirillekin oli tietysti omat :)



Illalla lähdimme hakemaan isääni meille joulusaunaan ja kinkkua syömään. Otimme samalla koirat mukaan Pulkkiseen temmeltämään isäni koiran Rexin kanssa. Kotona koirat saivat avata omat lahjansa ja natustella saamiaan herkkuja silläaikaa, kun me laitoimme saunan lämpiämään. Isäni oli ajatellut jättävänsä kunnolla tilaa kinkulle, eikä ollut syönyt kunnolla. Hän päätti kuitenkin mennä ensin saunaan ja tulla vasta sen jälkeen ruokapöytään. Me muut jäimme katsomaan elokuvaa.

Yht'äkkiä koirat alkoivat haukkumaan, jonka jälkeen kuului pesuhuoneesta kolahdus. Ensin ajattelin, että isäni on vahingossa kaatanut pyykkitelineen tai laittanut saunan oven tavallista kovemmin kiinni, enkä olisi välttämättä kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota varsinkaan, kun mitään muita ääniä ei kuulunut.

Koirien käytös muuttui hätääntyneemmäksi ja ne haukkuivat pesuhuoneen ovelle, yrittäen kertoa minulle jotain. Juoksin avaamaan oven ja kohtasin kamalan näyn. Isäni makasi tajuttomana lattialla ja verta oli jokapaikassa. Isääni oli alkanut heikottaa saunassa alhaisen verensokerin ja kovien löylyjen vuoksi. Hän oli kuitenkin pystynyt käymään suihkussa, mutta tultuaan pesuhuoneeseen kuivattelemaan huimasi jo niin paljon, että jalat lähtivät alta. Isä oli liukastunut ja kaatunut kaapinkulmaan. Silmäkulmassa oli n. 5cm pitkä haava, joka oli niin syvä, että verta oikein pulppusi lattialle.

Haimme pakastimesta kylmäpussin, jolla pahin verenvuoto saatiin tyrehtymään ja soitimme ambulanssin. Navigaattori ei ollut löytänyt osoitettamme, jonka vuoksi ambulanssin tuloon meni  n. 20min. Onneksi koirat kiinnittivät ajoissa huomioni haukunnallaan, eikä avun kutsumiseen tuhraantunut turhaa aikaa, kun kerran saapuminen kesti. Päähän tulleen iskun ollessa kyseessä täytyy toimia nopeasti.

Isäni oli hetken aikaa pyörällä päästään, mutta "pipon" (en tiedä oikeaa termiä) laiton jälkeen hänet pystyttiin taluttamaan ambulanssiin ja siitä sairaalaan tikattavaksi.

Sairaalasta päästyään isäni tuli meille yöksi ja koirat tulivat heti sohvalle isän viereen rapsutettavaksi. Tarinalla oli onneksi onnellinen loppu, eikä isälleni jää kun pieni arpi muistoksi tapahtuneesta.