Kuulumisia - kesäloma lähenee loppuaan.
NEW LIMIT'S NATALIE - Tara 9v tättärä, mun kukkaistyttö. Tara ei millään malttaisi olla paikallaan, tuota kiven päällä patsastelu kuvaakaan ei olisi saanut otettua ellen olisi nostanut sitä siihen aina vain uudestaan. Varmaankin viidennellä kerralla ehdin juuri ja juuri napata noinkin onnistuneen "katse kaukaisuuteen" otoksen. Räpsyt ovat usein luokkaa kts. viides kuva. Keppiä taas haettiin ja joku muu koirista sen aina lopulta nappasi - ja Tara antoi ottaa.
Kohta Tara pääsee kotiin peittojen alle, hukkaan. Tara on aina hukassa ja löytyy milloin mistäkin. Se kaivautuu housujen lahkeeseen, pyykkikoriin, lattialle unohtuneeseen vaatteeseen tai fleeceen (ja tekee siitä mytyn) etc. eikä varmasti tule kutsuttaessa. Taran saa esille vain jääkaapin oven avaamalla tai rapistelemalla jotain.
NATASHJA - Nelli kohta 12v mummukka. Nellistä on vanhemmiten tullut vilukinttu. Tämän päivän +18°c ei Nellille riittänyt, varsinkaan kun mahan aluskin kastui montuilla vesileikeissä. Piti päästä kuivattelemaan sellaiseen kohtaan johon aurinko edes vähän paistoi. Nellin äänenkäyttö on myös lisääntynyt iän myötä. Kauhulla odotan minkälaista mahtaa olla sitten, jos Nellille iskee "dementia" ja se alkaa haukunnallaan muistuttamaan meitä esim. juuri annetusta iltaruoasta toiseen kertaan. Vieraat riemuhaukutaan ja nykyään myös meidätkin. Vähän kurja jos menen etuovesta ulos perkkaamaan kukkapenkkiä ja tulen takaisin n. vartin päästä ja saan silti haukut - koiralta.
Nellistä on myös tullut herkkusuu, se katsoo suurilla (ja kun se näkee ruokaa, tulee niistä lautasen kokoiset) silmillään todella tarkasti mitä kukakin suuhunsa laittaa. Nelli on myös todella hellyydenkipeä ja sohvalla elokuvan katselu kaksistaan ihmisten kesken on mahdottomuus. Nelli porautuu väliin. Iltaisin se tulee meidän kanssa sänkyyn nukkumaan, laittaa pään tyynyyn kuin ihmiset konsanaan. Joskus yöllä herään siihen, kuinka sen kuono on miltei nenääni vasten - rakas.
ACHINA'S FAMOUS - Siiri (kahden päivän päästä 6v). Siiri on huippu kuvattava, se hakeutuu itse sellaisiin asentoihin ja tilanteisiin, jolloin saan vain antaa kameran laulaa. Siiri on pieni kokoinen 4,5kg, mutta sitä suurempi persoona. Jos vieraat jonkun koiristamme muistavat nimeltä se on Siiri - Siiri erottuu joukosta. Harvoinhan sitä tapaa koiran, joka puskee ja kiehnää kuin kissa.
Siiri sairasti koko kesän mahaansa, mutta nyt kolmannen antibioottikuurin jälkeen alkaa taas elämä voittaa. Allergiaruoalla mennään vielä, mutta ehkä kohta pikku hiljaa saisi alkaa muutamaa napua antamaan siinä ohessa. Siirillä on aavistuksen vielä punoittava vatsa, ja uloste on tavallista löysempää, mutta muita oireita ankarasta ripulitaudista ei enää ole.
***
2,5kk meni kuin siivillä, oikeastaan tuntuu ettei lomaa paljoa ollutkaan. Koko ajan oli jotain tekemistä ja menemistä. Säät eivät suosineet. Koirat sairasti. Oli paljon juhlittavaa ja myös suruakin. Mutta silti, ihana mieleenpainuva kesä 2015.
0 kommenttia: